Siirry pääsisältöön

Kerro meille tarinasi!


Steinerpedagogiikka on ihmisten pedagogiikkaa. Millaisia ihmisiä steinerkouluissa ja päiväkodeissa on ja on ollut ollut lapsina, vanhempina, opettajina...
  • Mikä on se asia steinerkasvatuksessa, mitä he erityisesti arvostavat? 
  • Mitä steinerkasvatus on tuonut heidän elämäänsä? 
  • Ovatko he joutuneet tekemään isoja päätöksiä elämässään sen myötä, että valitsivat steinerkasvatuksen?
  • Miksi he valitsivat steinerkasvatuksen? Miten he löysivät sen?
Tahdomme esitellä tämän blogin kautta 100 suomalaista tarinaa steinerkasvatuksesta. Mukaan kutsutaan nykyisiä ja entisiä oppilaita, vanhempia ja opettajia ja kasvattajia. Mikä on sinun kokemuksesi steinerkasvatuksesta?

Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin 1919 Stuttgartissa. Kohta on 100-vuotisjuhlavuoden aika. Suomessa steinerkasvatusta on järjestetty yli 60 vuotta. Arviolta 20 000 suomalaista lasta ja nuorta on ollut suoraan kosketuksissa steinerpedagogiikkaan tänä aikana. Kun otetaan mukaan heidän lähipiirinsä – vanhemmat, kummit ja mummot... – luku on moninkertainen.

Heillä kaikilla on oma tarinansa steinerkoulusta.
Kuva: Vantaan seudun steinerkoulun keskiaika-markkinat 2017 / Pia Pale

Kerro meille tarinasi!


Tarinat julkaistaan tällä sivustolla vuoden 2018 aikana.


Yhteydenotot:

Pia Pale
Steinerkasvatuksen liitto
p. 0443588826
pia.pale@steinerkasvatus.fi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Steinerkoulu. Paras päätös.

Opettajat todella välittävät oppilaistaan ja sydämen lämmöllä opettavat, ohjaavat, tukevat ja antavat heidän kasvaa juuri sellaisina kuin he ovat.  Päätös laittaa lapsemme steinerkouluun oli yksi elämämme parhaimmista päätöksistä. Olimme ajatelleet asiaa jonkin aikaa ja käytyämme steinerkoulun järjestämässä seminaarissa, jossa silloinen rehtori Meri Arni-Kauttu sanoi vaikuttavassa puheessaan, että jos haluaa lapsensa olevan mahdollisimman pitkään lapsi, on steinerkoulu oikea paikka.  Asia oli sillä selvä. Liikutuksen vallassa kävelimme kotiin seminaarista ja päätös oli tehty. Lapsemme aloittivat 0-luokalta eli esikoulusta ja jo silloin saimme huomata steinerkoulun olevan enemmän kuin koulu, se on yhteisö, johon on ilo kuulua. Olemme saaneet lapsillemme niin sydämelliset ja osaavat opettajat kuin vain voi toivoa. Opettajat todella välittävät oppilaistaan ja sydämen lämmöllä opettavat, ohjaavat, tukevat ja antavat heidän kasvaa juuri sellaisina kuin he ovat.  Lapsemme ovat ny

Steinerkoulu, meidän tarinamme

Oppilaat joutuvat opettelemaan itsenäistä ajattelua ja ryhmässä toimimista. Se on varmasti antanut kaikille itseluottamusta ja rohkeutta elämään. Silloin olimme idealisteja. Ajattelimme, että steinerkoulu on erilainen: tavoitteena yksilö, yksilön ominaisuuksien hyväksyminen ja tukemien. Vaihtoehtona, niin ajattelimme, oli normikoulu, jossa tietty formaatti istutetaan jokaiseen yksilöön. Kaksi lasta oli jo tavallisessa koulussa. Kolmas, neljäs ja viides lapsi pantiin steinerkouluun. Tämä oli jossain määrin työlästä. Koulumatka oli 17 km. Kuljetus piti järjestää omalla autolla. Meillä oli tosin iso auto. Siihen mahtui matkan varrelta kolme muutakin lasta. Yksi näistä oli perheestä, jossa vanhemmat lähtivät aikaisin aamulla töihin. Tämä poika piti usein hakea sängystä asti. Ennen pitkää selvisi, että ei steinerkoulu niin ruusuinen ole. Luokan menestys ja laatu riippuu opettajasta – ja koulusta. Ei mikään elämässä ole helppoa. Kun nuorimmat lapsemme olivat 9, 13 ja 15 vuotta, m

Miksi steinerkoulu?

Steinerkoulussa tärkeää minulle on: rauha ja leikki. Minä olen Hanna, Kopran Hanna. Minulla on lapset 1., 2. ja 4. luokalla Lahden Steinerkoulussa ja kummiluokkana 11. luokka – sillä olen koulun johtokunnassa. Meille steinerkoulu oli lähinnä valinta siten että: Helsingissäkö vaiko missä. Sillä asuimme vielä 8 vuotta sitten synnyinkaupungissani. Minä olen käynyt Helsingin, eli Suomen ensimmäisessä, steinerkoulussa eskarista 12. luokkaan. Ylioppilaaksi kirjoitin Eiran iltalukion Taka-Töölöön päivälinjalta, töiden ohessa. Mieheni ja muu nk. ydinperheeni ovatkin sitten käyneet Lahden Steinerkoulua. Kuten kummilapseni ja lasteni kummisedät. Anoppi on ollut tarhalla töissä ja itse sain olla mukana tarhan vanhempainyhdistyksen huikeassa prosessissa, jonka muut kerkesivät kyllä aloittamaan, mutta minä ja muutama muu saimme olla lahjoituspäätöksen tehneessä yhdistyksen hallituksessa. Kun muutimme Lah… tai muutimme Lahteen, koska täällä oli mm. tuttu päiväkoti (henkilökuntineen) ja koulu