Siirry pääsisältöön

Ohjeita kirjoittajille

Ihanaa, että haluat jakaa tarinasi kanssamme!

Tässä muutama kysymys, jotka voivat auttaa sinua kirjoittamisessa.

Mieti suhdettasi steinerkasvatukseen vaikka näiden kysymysten kautta:
  • Mikä on se asia steinerkoulussa /-päiväkodissa, mitä sinä erityisesti arvostat? 
  • Mitä steinerkoulu/ -päiväkoti on tuonut sinun tai lastesi (lastenlastesi) elämään?
  • Miten näet steinerkasvatuksen vaikuttaneen omaan / lasten elämänpolkuun kouluaikojen jälkeen? 
  • Oletko joutunut luopumaan jostain, jotta saatoit valita steinerkasvatuksen lapsillesi? Tai omaksi uraksesi?
  • Miksi valitsit steinerkasvatuksen? Miten löysit sen? 
Voit kirjoittaa lyhyesti tai hieman pidemmästi.  Mitta ei ole määräävä. Julkaistavat jutut tiivistetään ja editoidaan, jos on tarvetta. Lähetämme pyydettäessä tarinan editoinnin jälkeen sinulle tarkastettavaksi ennen julkaisua.

Lähetä tarinasi mukana kuva itsestäsi, lapsistasi... Kuvan olisi hyvä olla tuore. Sen lisäksi voit lähettää kuvia menneiltä ajoilta elävöittämään tarinaasi. Lähettämällä kuvan vahvistat, että kuvassa olevilta henkilöiltä on kysytty julkaisulupa.

  • Voit kirjoittaa tarinan myös yhdessä vaikka perheenjäsenesi kanssa!
  • Och på svenska!
  • Or in English! 
Steinerkasvatuksen liitto pidättää itsellään oikeuden julkaista sivuston materiaalia myös muussa muodossa.

Lähetä tarina ja kuvat sähköpostilla osoitteeseen: liitto@steinerkasvatus.fi
Liitä mukaan yhteystietosi.
Kaunis kiitos jo etukäteen! Tehdään steinerkasvatus näkyväksi ja nostetaan hyvät kokemukset esiin!

Tarinoiden julkaisu aloitetaan alkuvuodesta 2018. Juttuja otetaan vastaan jatkuvasti!


Projektia hallinnoi:
Steinerkasvatuksen liitto
Yhteydeotot ja kysymykset:
Pia Pale
Toiminnanjohtaja
p. 0443588826
pia.pale@steinerkasvatus.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Steinerkoulu. Paras päätös.

Opettajat todella välittävät oppilaistaan ja sydämen lämmöllä opettavat, ohjaavat, tukevat ja antavat heidän kasvaa juuri sellaisina kuin he ovat.  Päätös laittaa lapsemme steinerkouluun oli yksi elämämme parhaimmista päätöksistä. Olimme ajatelleet asiaa jonkin aikaa ja käytyämme steinerkoulun järjestämässä seminaarissa, jossa silloinen rehtori Meri Arni-Kauttu sanoi vaikuttavassa puheessaan, että jos haluaa lapsensa olevan mahdollisimman pitkään lapsi, on steinerkoulu oikea paikka.  Asia oli sillä selvä. Liikutuksen vallassa kävelimme kotiin seminaarista ja päätös oli tehty. Lapsemme aloittivat 0-luokalta eli esikoulusta ja jo silloin saimme huomata steinerkoulun olevan enemmän kuin koulu, se on yhteisö, johon on ilo kuulua. Olemme saaneet lapsillemme niin sydämelliset ja osaavat opettajat kuin vain voi toivoa. Opettajat todella välittävät oppilaistaan ja sydämen lämmöllä opettavat, ohjaavat, tukevat ja antavat heidän kasvaa juuri sellaisina kuin he ovat.  Lapsemme ovat ny

Steinerkoulu, meidän tarinamme

Oppilaat joutuvat opettelemaan itsenäistä ajattelua ja ryhmässä toimimista. Se on varmasti antanut kaikille itseluottamusta ja rohkeutta elämään. Silloin olimme idealisteja. Ajattelimme, että steinerkoulu on erilainen: tavoitteena yksilö, yksilön ominaisuuksien hyväksyminen ja tukemien. Vaihtoehtona, niin ajattelimme, oli normikoulu, jossa tietty formaatti istutetaan jokaiseen yksilöön. Kaksi lasta oli jo tavallisessa koulussa. Kolmas, neljäs ja viides lapsi pantiin steinerkouluun. Tämä oli jossain määrin työlästä. Koulumatka oli 17 km. Kuljetus piti järjestää omalla autolla. Meillä oli tosin iso auto. Siihen mahtui matkan varrelta kolme muutakin lasta. Yksi näistä oli perheestä, jossa vanhemmat lähtivät aikaisin aamulla töihin. Tämä poika piti usein hakea sängystä asti. Ennen pitkää selvisi, että ei steinerkoulu niin ruusuinen ole. Luokan menestys ja laatu riippuu opettajasta – ja koulusta. Ei mikään elämässä ole helppoa. Kun nuorimmat lapsemme olivat 9, 13 ja 15 vuotta, m

Miksi steinerkoulu?

Steinerkoulussa tärkeää minulle on: rauha ja leikki. Minä olen Hanna, Kopran Hanna. Minulla on lapset 1., 2. ja 4. luokalla Lahden Steinerkoulussa ja kummiluokkana 11. luokka – sillä olen koulun johtokunnassa. Meille steinerkoulu oli lähinnä valinta siten että: Helsingissäkö vaiko missä. Sillä asuimme vielä 8 vuotta sitten synnyinkaupungissani. Minä olen käynyt Helsingin, eli Suomen ensimmäisessä, steinerkoulussa eskarista 12. luokkaan. Ylioppilaaksi kirjoitin Eiran iltalukion Taka-Töölöön päivälinjalta, töiden ohessa. Mieheni ja muu nk. ydinperheeni ovatkin sitten käyneet Lahden Steinerkoulua. Kuten kummilapseni ja lasteni kummisedät. Anoppi on ollut tarhalla töissä ja itse sain olla mukana tarhan vanhempainyhdistyksen huikeassa prosessissa, jonka muut kerkesivät kyllä aloittamaan, mutta minä ja muutama muu saimme olla lahjoituspäätöksen tehneessä yhdistyksen hallituksessa. Kun muutimme Lah… tai muutimme Lahteen, koska täällä oli mm. tuttu päiväkoti (henkilökuntineen) ja koulu