Sata tarinaa steinerkasvatuksesta

Steinerilaisuus on siis niitä ihan tavallisia asioita, joista istuva presidenttikin puhuu. Steinerkoululaisuus voi parhaimmillaan olla sitä, että myöhemmissä elämän käännekohdissa mieleesi tulee aina se luokanopettaja, joka kulki mukanasi ensimmäisestä kouluun tutustumisesta aina yläluokille saakka. Opettaja, joka käytti aikaa tutustuakseen jokaiseen oppilaaseen ja heidän perheisiinsä. Opettaja, joka osasi kirjoittaa juuri sopivat sanat jokaisen oppilaan henkilökohtaiseen kevätrunoon ja joka oli sydämeltään läsnä koulun kaikenlaisissa, arkisissa hetkissä. Hän, jonka saatat aikuisena todeta yhdeksi elämäsi tärkeimmistä henkilöistä. Kuvitelkaa, sellaisen opettajan minä sain. Siis kiitos, Veli. Steinerkoululaisuus on myös ekologisten arvojen oppimista. Se voi näkyä muun muassa siinä, että eräskin ala-asteella tehty tuoksupussi on yhä tallessa ja tuoksuu vielä ollessasi kolmekymppinen. Se on luonnon kunnioittamista ja luonnonmukaisuutta – kaupunkilaislapsena opin ymmärtämään muun m...

Näen lapsestani, miten koulun tarjoama opetustapa sopii hänelle. Meidän perheen valinta Pyryn kohdalla oli luonnollisesti steinerkoulu, koska kaipasin koululta lapsen yksilöllistä kohtaamista, ihmisyyden tärkeyden esiin tuomista. Olin jo kolmen isomman lapsen kohdalla kokenut normikoulun opetustyylin. Pyry aloitti tarhan 3 -vuotiaana steinertarhassa ja jatkoi siellä eskariin. Perheemme arvosti tarhassa valmistettavaa luomukasvisruokaa ja arvoja, joilla lapsi kohdataan. Tarhassa syntyi useita hyviä kaverisuhteita, jotka jatkuvat nyt koulussa. Kouluruoka on myös ravitsevaa luomuruokaa. Pyryn luokalla on hyvä luokkahenki, koulua käydään mielellään ja luokan opettaja tuntee lapseni, ja se on minulle vanhempana tärkeää. Opetustapa on oppimiseen innostavaa ja herättelevää. Näen lapsestani, miten koulun tarjoama opetustapa sopii hänelle. Pyry käy nyt 2.luokkaa, jossa ei vielä painoteta älyllistä oppimista, vaan annetaan lapsen kasvaa henkisesti ja fyysisesti rauhassa. Ja mikä min...

Steinerkoulussa tärkeää minulle on: rauha ja leikki. Minä olen Hanna, Kopran Hanna. Minulla on lapset 1., 2. ja 4. luokalla Lahden Steinerkoulussa ja kummiluokkana 11. luokka – sillä olen koulun johtokunnassa. Meille steinerkoulu oli lähinnä valinta siten että: Helsingissäkö vaiko missä. Sillä asuimme vielä 8 vuotta sitten synnyinkaupungissani. Minä olen käynyt Helsingin, eli Suomen ensimmäisessä, steinerkoulussa eskarista 12. luokkaan. Ylioppilaaksi kirjoitin Eiran iltalukion Taka-Töölöön päivälinjalta, töiden ohessa. Mieheni ja muu nk. ydinperheeni ovatkin sitten käyneet Lahden Steinerkoulua. Kuten kummilapseni ja lasteni kummisedät. Anoppi on ollut tarhalla töissä ja itse sain olla mukana tarhan vanhempainyhdistyksen huikeassa prosessissa, jonka muut kerkesivät kyllä aloittamaan, mutta minä ja muutama muu saimme olla lahjoituspäätöksen tehneessä yhdistyksen hallituksessa. Kun muutimme Lah… tai muutimme Lahteen, koska täällä oli mm. tuttu päiväkoti (henkilökuntineen) ja koulu...