Siirry pääsisältöön

Elisa Malik - "true steiner"


Lämpimimmät muistot steinerkoulusta Elisalla ovat eskarivuodesta. Silloin puraisi käsityökärpänen, joka on jatkunut erilaisin askarteluin näihin päiviin ja YouTube videoihin asti.

Elisa säteilee videolla ja esittelee aamurutineja, bullet journaliaan, hupsuja haasteita, kokkaustuokioita poikaystävän kanssa. Videot ovat rehellisiä ja hassuja, iloisia ja arkisia. Hän on yksi näitä uuden ajan ihmeitä, vloggaava ihminen, jonka edesottamuksia seurataan. Elisa Malikin kanavalla YouTubessa on 88 tuhatta tilaajaa. Tammikuussa Elisa kävi pokkaamassa Kultaisen Venlan osallistuttuaan parhaaksi lasten- ja nuorten ohjelmaksi äänestettyyn YLE:n Metsähaasteeseen.

Elisa kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Rudolf Steiner -koulusta keväällä 2016. Sittemmin hän on keskittynyt tubettamiseen, yli 200 videon verran.

– Youtube videoiden teko on ollut helppoa kun on koulussa oppinut luovuutta ja käsillä tekemistä, toteaa Elisa, joka on omasta mielestään kyllä melko “true steiner”, koska steinerkoulupolku alkoi jo eskarissa.
– Poikaystäväni Tapsa tuli steineriin vasta lukioon, niin että ainakin siihen verrattuna, Elisa nauraa.

Steinerkouluvuosista on parhaiten jäänyt mieleen näytelmät viidennellä, kahdeksannella ja lukion toisella. Myös luokan kanssa tehdyt reissut niin ulkomaille kuin kotimaahankin ovat olleet ikimuistoisia.
– Reissuihin liittyi usein paljon varainhankintaa, sukkien myymistä ja sen sellaista. Se oli kyllä tosi hauskaa sekin.

Lämpimimmät muistot steinerkoulusta Elisalla ovat eskarivuodesta. Silloin Elisaa puraisi käsityökärpänen, joka on jatkunut erilaisin askarteluin näihin päiviin ja YouTube videoihin asti.
– Mun ensimmäiset videot oli just kaikenlaista askartelua, ja vieläkin mä teen mun videoissa erilaisia juttuja käsillä. Oikeastaan innostuin yläkoulussa YouTube-videoista, musta oli hienoa kun ihminen puhui kameralle ja halusin kokeilla sitä itsekin.

Steinerkoulu antoi eväitä itse tekemiseen.
– Luokkamme kuvasi aina paljon, teimme joistain näytelmistä videotraileritkin. Mutta muuten kuvankäsittelyä ja sen sellaista oli aika vähän.

Maailma muuttuu niin kiivasta vauhtia, että Elisa on huomannut nuorempien sisarustensa kautta, että heillä on koulussa jo enemmän digihommia kuin hänellä.
– Pikkuveljeni teki biologian esitelmän kavereidensa kanssa uutisvideona. Tosin mä kyllä leikkasin sen kun tuli luvattua.

Elisa teki ensimmäisen videonsa 2013. Se sattui hyvään saumaan, Suomessa tubetus oli juuri kasvamassa rytinällä. Seuraavana kesänä seuraajien määrä nousi äkkiä 20 tuhannella.
– Se on huikea määrä. Ei tuota seuraajien määrää oikein osaa tajuta, ei silloin, eikä nytkään. Joskus jos puhuu livenä sadalle ihmiselle, niin sekin tuntuu jo tosi paljolta.

Elisa aloitti tubettamisen kuten kaikki, innostuksesta ja itse oppien. Aluksi videoita tehtiin huviksi, nyt tubettamisesta on tullut ammatti, jonka tuotoilla maksetaan vuokrat ja eläminen.

– Onhan se tietysti muuttanut suhdetta tähän hommaan. Nyt tää on työtä, mutta tosi kivaa työtä. Olen tosi kiitollinen siitä että mä voin tehdä tätä.
– Pääasiassa tubettaja on sisällöntuottaja, joka tekee lähes kaiken itse: ideoi, toteuttaa, kuvaa, editoi ja jakaa, huolehtii omasta brändistään ja markkinoinnista.
– Tubettajan ammatissa pitää olla koko ajan esillä. Jos et kahteen viikkoon julkaise mitään, sinut unohdetaan. Siksi irtautuminen töistä on joskus hankalaa - etenkin kun juuri lomilta syntyy parasta sisältöä kanavalle, jolloin loma onkin työtä.

Nuorelle tubettajalle on tärkeää verkostoitua muiden tekijöiden kanssa. Sosiaalinen puoli ja toiset ihmiset on ihana asia. Elisakin tekee nykyään osan videoistaan yhdessä poikaystävänsä Tapsan kanssa.

Oman polun löytäminen elämässä kuitenkin mietityttää toisinaan. Mutta Elisa luottaa omiin kykyihinsä
– Ei sitä tiedä miten kauan YouTube on tää juttu, katoaako se joskus. Muutaman vuoden kuluttua voi olla edessä jo ihan uudet kuviot, pohtii Elisa ja ajattelee että tulevaisuuden työ voisi kuitenkin löytyä media-alalta.
– Mä rakastan videoiden editoimista. Se on mun juttu.





Teksti: Pia Pale

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Steinerkoulu teki vaikutuksen

Opetus antoi monelta taholta mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja mahdollisuuksia purkaa omaa energiaa luovasti.  Alina Tomnikov tuli Vantaan steinerkouluun kolmannelle luokalle ja kävi samaa koulua aina ylioppilaaksi asti. Siirtymä koulusta toiseen sujui hienosti. Kiusaaminen jäi taakse. Alina muistelee, miten ovela luokanopettaja Sirpa oli ollut suunnitellessaan uuden oppilaan tulon luokkayhteisöön. Ennen ensimmäistä päivää uudessa koulussa opettaja oli lähettänyt Alinan tutustumaan ja leikkimään yhden tulevan luokkakaverinsa luokse. Sitten ensimmäisenä päivänä tuntui helpottavalta, kun juuri vieruskaveri luokassa oli jo tuttu ja neuvoi uusissa työtavoissa. Alina kehuu saaneensa tästä luokkakaverista turvallisen mentorin steinermaailmaan. Alina kertoo olevansa nykyisinkin paljon yhteyksissä ”steinertyyppeihin”. Välit useiden entisten luokkatovereiden kanssa ovat erittäin läheiset. Kysyessäni Alinalta milloin hän tiesi ryhtyvänsä näyttelijäksi, hän kuvailee steinerkoulun oppim

AINO KAMUNEN JA MIMERKKI - LAPIN STEINERKOULUN ALKUVIRIKKEINÄ

2019 tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen steinerkoulun perustamisesta. Kerron tässä omakohtaisia kokemuksia Rovaniemen seudun steinerkouluyhdistyksen syntyvaiheista 1980-luvun alkupuolella. Tämä näkökulma on vain yksi säde koko tarinasta. Steinerkoulut syntyvät vanhempien tahtojen summasta. Rovaniemen steinerkoulun taustalla on poikkeuksellisen voimakas vanhempien tahdonvirike. Lastentarhanopettaja Aino Kamusen työllä on tärkeä merkitys Rovaniemen steinerkoulun historiassa. Teksti: Eeva Snellman 1.8.2019  Esikoistani odottaessani vuonna 1980 suoritin samanaikaisesti kasvatustieteiden aineopintoja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Käsityönopettaja-ystäväni houkuttamana lähdin nukkekurssille setlementtiliike Rovalan kansalaisopistoon. Aino Kamusen ohjauksessa työstin steinerpedagogisen nuken, joka sai nimekseen Rauha. Rauhan kaksisävyiset kellanvaaleat hiukset tein Ainon keritsemistä, kehräämistä ja kasveilla värjäämistä villalangoista. Nukkeja tehdessämme Aino luki meille